Asukkaat ja toimittajat näkevät lähiön eri tavoin




Asukkaiden ja toimittajien mielikuvat lähiöiden elämänlaadusta ja maineesta poikkeavat toisistaan huomattavasti. Asukkaat viihtyvät asuinalueellaan, olipa kyseessä mikä tahansa osa kaupungista. Toimittajat puolestaan näkevät etenkin tunnetuimmat ”betonilähiöt” ikävinä asuinseutuina.

Tämä havainto nousee esiin vertaamalla Lähiöprojektin toimittajien mielikuvia selvittäneen kyselytutkimuksen antia ja asukkaille suunnatun kyselyn antia. Tuloksia Lähiöprojektin tilaisuudessa kommentoinut Kontumarketin kauppias Esa Kiiskinen tiivisti osuvasti toimittajien perustavan käsityksensä lähiöiden vanhaan maineeseen, kun asukkaat puolestaan elävät tätä päivää.

Kun toimittajilta kysyttiin, mikä lähiö heille tulee ensiksi mieleen, kärkeen nousivat perinteiset elementtilähiöt: Kontulan mainitsi 32 prosenttia vastaajista ja Jakomäki tuli mieleen 23 prosentille vastaajista. Kysely koski Lähiöprojektin kohteena olevia tai olleita lähiöitä, jotka ovat Kontula, Myllypuro, Pihlajamäki, Tapulikaupunki ja Siltamäki.

Monien vastaajien mielestä negatiivisesti sävyttyneestä lähiösanasta tulevat mieleen itäiset ja isot betonilähiöt. Myös termi lähiöasukas koettiin negatiivisemmaksi kuin esimerkiksi helsinkiläinen.

Kun kysyttiin vastaajien mielikuvia erikseen nimetyistä lähiöistä, parhaan arvosanan asteikolla 1-5 sai perinteisesti arvostettu Munkkivuori (4,00) ja huonoimman Jakomäki (2,07). Kontulan arvosana oli 2,36, Myllypuron 2,49, Tapulikaupungin 2,96, Siltamäen 3,08 ja Pihlajamäen 3,12.

Toimittajien lähiömielikuvaan vaikuttavat eniten julkiset tilat (46 %), joilla tarkoitetaan mm. metro- ja juna-asemia sekä ostoskeskuksia. Rakennusten kunto (46 %) arvioidaan toiseksi merkittävimmäksi mielikuvatekijäksi. Seuraavina tulevat arkkitehtuuri (42 %), turvallisuus (42 %) ja asukkaat (40 %). Median uutisoinnin mainitsi 29 prosenttia vastaajista.

Toimittajat myöntävät, että uutisointi vaikuttaa merkittävästi mielikuvaan lähiöasumisesta. Toisaalta he korostavat, että tilastolliset faktat puhuvat monesti myös kielteisten asioiden puolesta. Osa vastaajista myönsi avoimesti ennakkoluulonsa lähiöasumista kohtaan etenkin isoissa itäisissä kerrostaloalueilla. Mitä enemmän toimittajilla oli omakohtaista kokemusta lähiöasumisesta, sitä positiivisempi mielikuva heillä siitä oli.

Muutama toimittaja arveli, että pahimmat lähiöihin liittyvät kohujutut ovat jo historiaa. Mielikuva lähiöasumisesta on muuttunut viime aikoina positiivisemmaksi:

”Yhdessä vaiheessa kaikki paha tunnuttiin yhdistävän lähiöasumiseen. Nyt tämä suuntaus on kääntynyt ja lähiöasumisessakin nähdään jo positiivisia merkkejä. Itse yritän ainakin kirjoittaa juttuni tähän sävyyn.”

Häiriköintiin, juopotteluun ja väkivaltaan liittyvä uutisointi on silti tyypillistä lähiöaineistoa. Rikollisuus ylittää herkästi uutiskynnyksen. Vastaajat arvioivat myös, että lähiö otetaan herkästi esimerkiksi, kun halutaan kuvata yhteiskunnallisia epäkohtia.

Osa vastaajista ennakoi itäisen Helsingin saavan uusia taloudellisia mahdollisuuksia Vuosaaren satamahankkeen myötä. Tällöin liike-elämän painopiste liikkuu idän suuntaan, mikä näkyy myös asuinalueiden arvonnousuna. Myös epäilijöitä löytyi:

”Eihän se satama lisää mitään muuta kuin läpikulkuliikennettä. Alueelle pitäisi mieluummin luoda vaikka joku koulu- ja tutkimuskeskittymä.”

Toimittajat uskovat vahvasti, että asukkaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan lähiöasumisen ja muokata mielikuvia. Monet toivovat, että kaupunki tukisi monipuolisesti asukkaiden omaa aktiivisuutta:

”Olisi tärkeää tukea alueen aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat kehittää omaa asuinaluettaan paremmaksi. Pienellä panostuksella olisi suuri vaikutus.”

Ennakkotiedot asukkaille suunnatusta kyselystä kertovat, että yhdeksän kymmenestä lähiössä asuvasta viihtyy asuinalueellaan. Myönteisimpinä kotilähiössä tapahtuneet muutokset on nähty Kontulassa, Vesalassa ja Kivikossa. Asukkaat ovat kokeneet, että oman asuinalueen julkisuuskuva on parantunut viime aikoina.

Keskustelussa pohdittiin mm. voisiko lähiö-sanan korvata jollakin muulla ilmaisulla. Esille nousivat vaihtoehtoina esikaupunki ja kaupunginosa. Lähiöprojektin projektipäällikkö Ulla Korhonen-Wälmä puolusti lähiö-sanaa, vaikka sen alun perin kaupunkisuunnittelullinen sisältö on vuosikymmenien mittaan värittynyt kielteisillä mielikuvilla.

Toimittajille suunnattuun kyselyyn vastasi 183 henkilöä ja sen vastausprosentti oli 27. Kontulassa, Kivikossa, Kurkimäessä, Vesalassa, Myllypurossa, Pihlajamäessä ja Tapulikaupungissa sekä vertailualueella Kannelmäessä tehtyyn asukaskyselyyn vastasi jokaisella alueella 200 henkilöä. Vastanneet ovat 15 vuotta täyttäneitä ja vähintään kaksi vuotta alueella asuneita.

Aiheesta löytyy Jouko Kokkosen kirjoittama kolumni Kontulan sivuilla.



KontUn legendaarinen ottelu vuonna 1986


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi