Mellunmäen itsenäisyysjuhla Mellarissa




Kulttuuri- ja asukastila Mellarissa vietettiin itsenäisyyjuhlaa perinteiseen tapaan aamutuimaan eli  jo klo 9. Lipunnostolla alkanut juhla palasi nyt juurilleen, sillä se pidettiin 1970- ja 1980-luvuilla aina Mellarin paikalla toimineessa suositussa nuorisotila Mellu-kerhossa.

Juhlan järjestivät LC Mellunmäki ja Mellunmäki-yhdistys.Varhaisesta ajankohdasta huolimatta Mellarissa oli puolensataa juhlijaa. Kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkainen piti erinomaisen juhlapuheen. Itä-Helsingin musiikkiopiston nuoret soittajat opettajineen valloittivat yleisön sydämet hienoilla klassisen musiikin esityksillään. Juhlan toinen osa, perinteiset kahvikutsut, sujuivat iloisen ja vilkkaan seurustelun merkeissä kuin linnan juhlissa ikään.

Mellarin akustiikka on osoittautunut  sen verran hyväksi, että Mellunmäki-Yhdistys ryhtyy järjestämään konsertteja jo ensi vuoden alkupuolella. Myös asukkaiden toivomia tanssitilaisuuksia on tulossa. Vaalivalvojaisten tanssit saivat nimittäin nyt syksyllä suuren suosion.

ITSENÄINEN SUOMI 91 VUOTTA
Hannele Luukkaisen Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Mellarissa 6.12.2008

"Maailman mittakaavassa Suomi on pieni maa, jossa asuu vähän väkeä. Kautta historiamme me suomalaiset olemme silti aina sisukkaasti selvinneet kaikista muutoksista ja mullistuksista. Sodat, kulkutaudit, luonnonkatastrofit tai taloudelliset lamat ovat vain voimistaneet yhteenkuuluvaisuuden tunnettamme ja hitsanneet meitä yhteen.

Ruotsin vallan aikanakin Suomi oli tavallaan itsehallinnollinen maakunta. Ja Venäjän suuriruhtinaskuntana saimme nauttia laajaa itsehallintoa. Nyt EU:n aikakaudella Suomi näkyy täysivaltaisena toimijana maailman rauhan rakentajana ja eurooppalaisen maailmankatsomuksen kehittäjänä. Tästä yksi osoitus on juuri eilen Helsingissä päättynyt ETYJ:n huippukokous.

Vierailin tällä viikolla Europarlamentissa ja Euroopan Komissiossa tutustumassa niiden toimintaan ja tapaamassa suomalaisia EU-virkamiehiä ja parlamentaarikkoja. Eurooppalainen näkökulma on nykyään arkipäivää meille suomalaisillekin ja suomalaisuus on puolestaan merkittävä lisäarvo EU-tasolla. Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka lähtee vahvasti kansalaisten hyvinvoinnista ja ympäristöuhkien torjumisesta, ja sitä kautta pysyvän rauhan rakentamisesta. Paljon puhuttu Nato on vain yksi elementti eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa. Rauha on paras turvallisuustekijä ja itsenäisyyden tae jatkossakin.

Kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus ovat nykypäivänä avainsanoja maan menestymiseen. Kautta historiansa Suomi on ollut kansainvälisen kanssakäymisen edelläkävijä ja suomalaiset ovat käyneet kauppaa kaikkiin ilmansuuntiin. Jo lapsena sain kuulla isäni äidiltä, Koivistolla vuonna 1884 syntyneeltä Amalia Luukkaiselta kiehtovia tarinoita siitä kuinka sieltä pieneltä Piisaarelta lastattiin kalaa, perunoita ja kiviä laivoihin vietäväksi Pietariin. Jo tuolloin Viipurissa puhuttiin monia ulkomaankieliä, koska siellä asui ulkomailta muuttaneita perheitä.

Maahanmuutto tai maastamuuttokaan eivät siis ole mitään uusia ilmiöitä,  onhan Suomesta muuttanut väkeä isoina aaltoina Amerikkaan, Australiaan ja Ruotsiin. Ja lähes kaikki teollisuuden alat ovat syntyneet Suomeen silloisten emigranttien tai maahanmuuttajien ansiosta. Tuohon aikaan vaan maahan muuttajia ei kutsuttu maahanmuuttajiksi.

Nyt meidän on huolehdittava siitä, että myös nykyiset maahanmuuttajat pääsevät ja ryhtyvät täysivaltaisiksi suomalaisiksi. Heille on annettava mahdollisuus muuttua objekteista subjekteiksi. Suomalainen tasa-arvon käsite ja erityisesti naisten tasa-arvo on laajennettava koskemaan myös maahanmuuttajaperheiden äitejä ja tyttäriä.

Oma äitini täyttää parin viikon päästä 90 vuotta ja isänikin on 86 vuotias nuorukainen. Vanhempieni sukupolvi on taistellut Suomen puolesta ja rakentanut maan sekä vertaansa vailla olevan hyvinvointiyhteiskunnan meille seuraaville sukupolville. Jokainen uusi sukupolvi saa aina perintönä edellisiä paremman elämän. Kaiken yltäkylläisyyden keskellä meidän pitää muistaa olla kiitollisia edellisten sukupolvien uhrauksista ja uurastuksesta sekä myös palkita heidät huolehtimalla vuorostaan heidän tarvitsemistaan palveluista ja huolenpidosta.

Erityisesti täällä Mellunkylässä haluaisin elvyttää vahvan kylähengen, joka muodostaisi turvaverkon kaikille meille täällä asuville. Kotikylä on paras paikka.

Meillä suomalaisilla on vahva kansallinen identiteetti. Me olemme aina olleet itsenäisiä ja jopa itsepäisiä. Suomalaisten tunnusmerkit ovat: rehellisyys, sinisilmäisyys, korkea moraali, lähimmäisen auttaminen, vahva talkoohenki, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus. Yksinkertaisesti sanottuna meillä suomalaisilla on taito elää ihmisiksi. Pidetään näistä ominaisuuksista kiinni jatkossakin ja kuljetaan rinta rottingilla ylpeänä itsenäisestä isänmaastamme Suomesta.

Itsenäisenä kansakuntana emme ajelehdi ajopuuna emmekä usko kohtaloon – päinvastoin me rakennamme itse oman tulevaisuutemme kuten Suomi ja suomalaiset ovat tähänkin asti tehneet.

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille - eläköön Suomi ja suomalaiset!



KontUn legendaarinen ottelu vuonna 1986


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi