Monikulttuurisuus (Keskustelut)


Matti K Kirjoitettu 24.11.2013 22:35

Tuo torstain foorumitilaisuus on pakko tulla tsekkaamaan. Paikalla on useita sanavalmiita ihmisiä!

Matti K Kirjoitettu 24.11.2013 22:32

Hyvä kirjoitus Herbert.

Herbert W. Kirjoitettu 24.11.2013 15:41

Suomi on jo pitkään ollut monikulttuurinen maa. Löydetyt kolikot ja kaulakorut kertovat vilkkaasta muinaisesta kulttuurinvaihdosta ja maamme kuuluminen sekä kristilliseen Ruotsiin että ortodoksiseen Venäjään on tuonut monikulttuurisuuteemme omaleimaisuutensa.

Kansalaisten kesken kerrotaan miten savolaiset sisävesilaivurit ennen sotia veivät lapsiaan monikulttuuriseen Viipuriin katsomaan, miten pikimustat miehet lastasivat ”egyptinparruja” ihan ulkomaihin meneviin laivoihin. - Ei niitä tarvitse pelätä, sillä nehän ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin me savolaiset, kuuluivat neuvot reelingin takana kyyristeleville pelokkaille lapsille.

Olympiavuodesta muistan samankaltaisen opintoretken. Isä ja lapset matkustivat Eirasta 1:sen ratikalla Käpylän olympiakylään katselemaan noita värikkäitä ulkomaan urheilijoita. Siellä me tuijotimme toisiamme kanaverkkoaidan molemmin puolin. Urheilun sanotaan lisäävän ymmärtämystä eri ihmisten ja kansojen välillä.

Jollei monikulttuurisuus ole meille uusi vieras asia, niin ei ole maahanmuuttokaan. Joku taisi sanoa, että ensimmäinen suomalainen oli maahanmuuttaja.

Kun isäni tuli Suomeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen, valtiovalta ei kylläkään harrastanut maahanmuuttopolitiikkaa. Maamme omat työläiset oli sisällissodan jälkeen tapettu Hennalassa, Dragsvikissä ja Suomenlinnassa, joten ulkomaalaisille ammattimiehille riitti töitä tehtaiden pyörittämisä.

Lienee turha kertoa, etteivät maamme kunnat siihen aikaan harrastaneet starttirahaa, asuntotukea, toimeentulotukea eikä Kelan työttömyyskorvauksia. Mutta toimeen piti tulla. Työnteolla.

Valtioneuvostomme tuore periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuusstrategiasta on kuin urheiluselostajamme kootut selitykset: peli-ideat ovat loistavia, mutta tehokkuus ala-arvoinen. Periaatepäätös sisältää 52 toivomuspontta, muttei ainuttakaan budjetin momenttinumeroa. Ei sellaisesta paperista mitään tule.

Periaatepäätös esittää arvion, että Suomessa on 345 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2020. Tämä on lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Toki tuollainen määrä korvaa suurten ikäluokkien pienenemistä ja parantaa ns. huoltosuhdetta, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut työvoimapulaa, vaan aina työttömyyttä.

Ei ollut työvoimaapulaa edes sotiemme jälkeen, kun huomattava määrä työkykyisiä nuoria miehiä jäi sotatantereelle. Jo 1950-luvun alussa maastamuutto Ruotsiin lähti liikkeelle kun oma maa ei kyennyt tarjoamaan omille kansalaisille töitä eikä toimeentuloa.

Toki ilkeät kielet väittävät, että Kekkosen maltillisen talouspolitiikan päämäärä oli saada maamme ruotsinkielinen väestö muuttamaan Ruotsiin, mutta valtaosa niistä jotka sitten muuttivat, eivät osanneet sanaakaan ruotsin kieltä.

Jo nyt tiedetään, että osa maahamme tulleista venäläisistä ja inkeriläisistä uhkaa tippua köyhyysrajan alapuolelle väliinputoajaksi. Tämän kielteisen kehityksen ehkäiseminen olisi maahanmuuttajien erityistarpeiden todellista tunnustamista.

Suuret ikäluokat ovat aina vaatineet yhteiskunnaltamme poikkeuksellisia ratkaisuja. Mitenköhän kaikille tuhansille maahanmuuttajille käy, kun suuret ikäluokat siirtyvät ajasta ikuisuuteen eikä vanhuusvaipat enää tarvitse vaihtajaa. Lähetetäänkö maahanmuuttajat takaisin sinne mistä ovat tulleet, kun täällä ei ole enää töitä eikä veronmaksajia takaaman heidän toimentuloansa. Tästä valtioneuvoston periaatepäätöksessä ei löydy minkäänlaista suuntaviivaa.

Kansalaisten tärkein maahanmuuttoperiaate on se vanha tuttu ”maassa maan tavalla”. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteivät maahanmuuttajanaiset saisi käyttää huntujaan tai hepeneitään. Periaate tarkoittaa, että maassamme vallitsee naisten ja miesten välinen tasa-arvo, ja että nainen päättää itse omista asioistaan.

Maahanmuuttaja, joka ei tätä hyväksy, ei kunnioita suomalaisia eikä Suomea. Täten kotoutumisen tärkein perusta puuttuu. Suomessa uskonto on, kuten tiedämme, henkilökohtainen asia, mutta tasa-arvo kollektiivinen ja laissa säädetty.




Nimimerkki:  
Viesti:  
       



Tuokiokuvia Mellunkylästä


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi