Mellunkylän julkiset taideteokset

Mellunkylän alueella on useita julkisia taideteoksia. Helsingin kaupungin taidemuseolla on aiheesta kattavat verkkosivut, joilta poimimme seuraavat taideteokset.


Tekijä Heikki Häiväoja, teos Yhteistyö -monumentti, vuosi 1967

1960-luvun taiteen Informalistiset vaikutteet ovat selvästi näkyvissä Heikki Häiväojan Yhteistyö- monumentissa. Kuvanveistäjä edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1966 ja Sao Paulon biennaalissa vuosina 1961 ja 1967. Vastakkainasettelu eheän ulkopinnan ja orgaanisesti vaihtelevan sisimmän välillä tuovat mieleen hänen aikaisemmat pronssiveistoksensa. Ihmisen luoman tilan ja luonnonelementtien rajankäynti ilmeni teokseen alunperin kuuluneessa vesialtaassa, jonka heijastusten liike ja peilimaailma loivat teokseen uuden alati muuttuvan ulottuvuuden. Teoksen ja arkkitehtuurisen taustan kokonaisvaltainen suunnittelu on onnistunut ja teos on saanut kiitosta myös ostoskeskuksen asiakkailta. Teoksen materiaali on betonia ja sen korkeus on 11,4 metriä. Veistos valmistui vuonna 1967.


Tekijät Henry Pulla ja Kimmo Hela-aro, teos Artism, Crash ja Space, vuosi 1988

Helsingin kaupungin liikennelaitos tilasi Kontulan aseman graffitit Kimmo Hela-arolta ja Henry Pullalta. Teokset on maalattu erillisiin paneeleihin, jotka on kiinnitetty metroradan taustaseinään.


Tekijä Marjatta Kekki, teos Huulet, vuosi 2003

Marjatta Kekin teos valmistui Kontulan metroaseman ulkoseinään kesällä 2003. Aineettomina ja läpikuultavina aniliinin punaiset huulet hehkuvat aseman lippuhallin lasisessa päädyssä lähes seinän mittaisina. Taiteilija on sopeuttanut teoksen materiaalin ja kiinnitystekniikan rakennuksen arkkitehtonisiin ominaisuuksiin. Teos on lämmin, aistillinen ja hyväntuulinen vastakohta rakennuksen pelkistettyyn, niukkaan ja asialliseen muotokieleen. Teos on HKL:n hallinnoimissa tiloissa ja se on kustannettu Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen määrärahoista.


Tekijä Tuntematon, teos Kontulan asuntoalueen muistokivi, vuosi 1964

Mellunkylän kaupunginosassa olevan Kontulan asuntoalueen perustamismuistokivi on rapakivilohkare, johon on 1964 kiinnitetty kaksi metallilaattaa. Teräslevyssä on asuntoalueen perustamisesta muistuttava teksti: "Tähän kiveen muurattiin Kontulan asuntoalueen perustamiskirja maaliskuun 8 päivänä 1964." Kuparilaatassa on lohkareen historian selittävä teksti: "Tämän rapakivilohkareen ovat jääkautisessa meressä uineet jäävuoret kuljettaneet Viipurin rapakivialueelta tälle paikalle."


Tekijä Bjarne Lönnroos, teos Rakkauden temppeli, vuosi 2003

Kukkulan laella Kontulan Kelkkapuistossa on Rakkauden temppeli, joka pimeässä hohtaa kuin pieni majakka. Paviljonkimaisen rakennelman materiaali on Taivassalon punainen graniitti ja sen harjaa koristaa pronssinen sydän. Kulmikkaan kupolin sisäpinta on kullattu ja sisäseinämien keraamisilla laatoilla on sydänaiheinen valokuvateos. Rakkauden temppeli on hankittu Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen määrärahoilla. Teos julkistettiin ensimmäisen Kontufestarin yhteydessä lauantaina 16.8.03 taiteilijan ja kutsuvieraiden läsnäollessa. Monissa Bjarne Lönnroosin veistoksissa teksti on olellinen osa kokonaisuutta. Näin myös tässä teoksessa. Rakkauden temppelin jokaiselle ulkosivuille on kaiverrettu aiheeseen liittyvä teksti: "Sinä rakas sydämessäni Jokainen päivä vierelläsi Emme erkane milloinkaan Miten olenkaan Sinua rakastanut"

Tekijä Heimo Suntio, teos Merkkien järjestäytyminen, vuosi 2002

Erilaisten elementtien, materiaalien ja tekniikoiden yhdisteleminen on ominaista Heimo Suntion taiteelle. Hänen teoksissaan elämä ja taide näyttäytyvät epäsovinnaisin rinnastuksin ja joskus unenomaisen yllättävästi katsojan konventioita hajottaen. Korttelitalo Ruuti toimii monitoimitalona ja opinahjona, mikä tulee esille myös rakennuksen taideteoksessa. Suntion teoksesta Merkkien järjestäytyminen löytää viitteitä kaikkiin taiteen aloihin: arkkitehtuuriin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja musiikkiin. Teos koostuu erilaisista elementeistä, joilla taiteilija assosioi oppimisen ja kasvamisen merkityksiä käden taitojen ja luovuuden eri aloilla. Koulun ulkoseinän pronssireliefissä on kuvattuna tyttö ja poika koululaukkuineen. Hahmojen pinnassa on lasten piirustuksissa esiintyvä perusmaisema: talo, aurinko, kukkia ja eläimiä. Taiteilijan suunnittelemassa rakennuksen kivijalkaa jatkavassa muurissa on peräkkäin neliönmuotoinen ja suorakaiteen muotoinen aukko, mikä konkretisoi kasvamista. Matalan aukon yläpuolella on ympyränmuotoinen pronssireliefi, jonka kehällä on kirjainmerkkejä eri kulttuureista ja eri aikakausilta. Reliefin keskellä on Tomi Kontiolta teosta varten tilattu runo. Muurissa on myös lasitiilinen valaistu osuus ja sen vieressä korkeamman aukon kohdalla muurin päällä on "Palava pensas". Katajaa muistuttavan pronssiveistoksen pinnasta avautuu käsiä ja kultainen liekki. Pyörean reliefin keskellä on Tomi Kontion runon ympyrän muotoon kirjoitetut säkeet: "Kun kohdun holvista, pehmeän kaiun katetdrasta tähän maahan tulevat, tulemaan. Kun hapen ja keuhkojen liitosta ensimmäinen räjähdys, Pitkä pimeä vokaali, elämän kivulias huuto. Ja kun huuto takertuu kurkkuun kuin heettien nuolet, on sana syntynyt, on kuolema synnytetty, ja usko. Pitkän pimeyden lepattavat piktogrammit. Jokainen sana kuin narua hyppäisi ja sileä hiljaisuus siinä välissä, leikatulla ruo´olla saveen vangittuna, merkkien aitauksiin. Palmikkopäiset tytöt pyörittävät Kontulankaarta. Toiset sanovat kaiken, toiset sanottavaansa sanovat kuin harakat hiekkalaatikolla."


Tekijä Kenichi Hiratsuka, teos Rauhanpaasi, vuosi 1990

Rauhanpaasi-veistos syntyi Vanhan ylioppilastalon viereisellä aukiolla, ns. Perunatorilla, osana European Nuclear Disarmament konventin tapahtumia 1990. Yleisö sai taiteilijan kanssa osallistua paaden työstämiseen. Konventin jälkeen hankkeesta vastaava Helsingin ylioppilaskunta lahjoitti Rauhanpaaden Helsingin kaupungille. Rauhapaasi oli VR:n Makasiinien edustalla Eduskuntataloa vastapäätä kymmenisen vuotta, kunnes se vuonna 2001 siirrettiin Kivikkoon Koillis-Helsinkiin. Orivedeltä louhittu punagraniittinen lohkare on kaiverrettu täyteen katkeamatonta rauhanviivaa. Teos painaa 15 tonnia.


Tekijä Pekka Kauhanen, teos Tuoksuva askel, vuosi 1988

Pienen aukion laidalle pystytetty veistos on taiteilija Pekka Kauhasen teos vuodelta 1988. Teos kuuluu taiteilijan askel-sarjaan, jonka muita töitä ovat mm. Huojuva askel ja Goottilainen askel. Taiteilijan mukaan Tuoksuva askel on murrosajan työ, jossa on yhteneväisiä piirteitä Kajaaniin 1988 pystytetyn presidentti Kekkosen muistomerkin kanssa. Syksyllä 1997 Helsingin kaupungin taidemuseo hankki Tuoksuvan askeleen kokoelmiinsa Suomen kuvanveistäjäliiton kautta ja pystytti sen 1999 Kurkimäkeen. Kiekon muotoinen jalusta on myös pronssia ja toimii pienen aukion levähdyspaikkana.


Tekijä Anni Laakso, teos Tytöt, vuosi 2002

Kivikon palvelukeskuksen teoksen tyylitellyt hahmot esittävät kolmea farkkuasuista tyttöä, joista yksi seisoo, toinen istuu ja kolmas on lähes makuuasennossa. Hyväntuulisina rentoon tilanteeseen asetetut figuurit on valmistettu lasikuidusta ja ne on maalattu pastellisävyillä punaiseksi, keltaiseksi ja siniseksi. Talon käyttötarkoitukseen soveltuen taiteilija on halunnut esittää teoksensa figuurit sosiaalisina hahmoina, jotka ottavat paikkansa kommunikoimalla ympäröivän tilan ja ihmisten kanssa. Toisaalta myös suurehkojen hahmojen pehmeät, plastiset muodot ja esitetyn tilanteen satunnaisuus toimivat myös vastakohtana ympäröivän arkkitehtuurin kulmikkaille ja kurinalaisille linjoille. Teos on kustannettu rakennuksen määrärahoista.


Tekijä Gun Holmström, teos Omfalomiini, vuosi 2005

Gun Holmströmin taideteos sijaitsee Rekipellonpuistossa Vesalassaa. Veistos on kolmiomaisen puiston keskellä olevalla kumpareella, jota hiekkatiet ympäröivät. Omfalomiini-niminen teos sai II palkinnon Vuosaaren Uutelan taideteoskilpailussa v. 2003. Kilpailulautakunta sanoo lausunnossaan mm., että teoksen performanssimainen reagointi luo uutta konseptia julkiselle taiteelle. Taiteilija itse luonnehtii teostaan poikkitaiteelliseksi, koska veistos hyödyntää myös ääntä. Teoksen peilikirkkaaseen kupuun heijastuvat ympäristön väri- ja valoilmiöt sekä katsojan liikkeet, jotka saavat aikaan sisältä tulevan äänimaailman.

 



 Tekijä Heli Ryhänen, teos Cityeläimet, vuosi 2013

Cityeläimet koostuu viidestä pronssiin valetusta eläinhahmosta joissa on paljon tuttua, mutta samalla jotain selittämätöntä. Erilaisten eläinten ruumiinosia uudelleen yhdistämällä on syntynyt häkellyttävän hauskoja taruolentoja kuten venyttelevä norppapäinen krokotiili, ympäristöään tarkkaileva apinakenguru ja vesinokkaeläin jolle on ilmestynyt linnun räpylät. Yhdessä ne ovat lauma yllätyksellisiä otuksia, jotka ruokkivat ohikulkijan mielikuvitusta. Heli Ryhänen kuvailee teostaan seuraavasti: "Hahmot hengailevat laumana kumparemaisessa ympäristössään. Teos kuvaa rinnakkaiseloa ja yhdessäoloa. Vaikka hahmot asettuvat erilleen toisistaan, ovat ne kontaktissa katseiden ja asentojen välityksellä. Esimerkiksi yksi otuksista on etääntynyt joukosta, mutta se ei ole jäänyt muilta huomaamatta. Muista välittäminen on tapa säilyä. Niin viidakossa, asfalttiviidakossa kuin Kontulassakin." Kontulan Lampipuisto on keskeinen läpikulkupaikka, jossa kohtaavat koululaiset, lapsiperheet ja muut alueen asukkaat. Cityeläimet elävöittää tätä vilkasta asukaspuistoa, jota voi luonnehtia Kontulan yhteiseksi olohuoneeksi. Cityeläimet on Helsingin taidemuseon tilaama veistoskokonaisuus. Teoksen pronssivalut on tehty Lapinlahden Taidevalimossa ja maatyöt on tehnyt Staran korjausrakentamisyksikkö. Heli Ryhänen kuuluu maamme eturivin kuvanveistäjiin. Hän on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia sekä Suomessa että ulkomailla. Cityeläimet on Ryhäsen ensimmäinen pysyvä julkinen teos Helsingissä. Taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila julkisti Cityeläimet-teoksen taiteilijan ja yleisön läsnä ollessa Kontulan asukaspuistossa 22.11.2013.


 




KontUn legendaarinen ottelu vuonna 1986


Aikaisemmat videot

Ajankohtaista

Tapahtumat

Hel.fi

Helsinginuutiset.fi